keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Niin se vain hurahti tämäkin päivä..

Isot pojat lähtivät puolen päivän aikaan päiväkerhoon. Otin kaksi nuorempaa kyytiin ja ajelin uunipellin kanssa vanhan ystäväni äitiä tervehtimään. Uunipellin tarina menee näin:
Ystäväni tupsahti keväällä meille poikaystävänsä kanssa. Mukana heillä oli leivontavärkkejä, peltejä ja läjä keittokirjoja, sekä katsastushuoltoa vailla oleva pikkuinen pösö. Sillä aikaa kun ukot ropasivat pösöä, akat leipoivat sisällä. Tai siis kaveri leipoi ja itse seurasin vierestä.. ;) No, luomuksia tuli jos jonkinlaisia, montaa sorttia. Tarkotus oli viedä ne ystävän työpaikalle seuraavana aamuna, kun olisi viimeistä päivää töissä. Viimeinen piirakka oli menossa uuniin, mutta kuinka ollakaan, pelti oli liian suuri, eikä mahtunut mitenkään päin. Taikina siirrettiin mun pellille ja hyvin paistui. No, kun tämä tuulihattu sitten tuli myöhemmin palauttamaan peltiä, se olikin väärä ja kaiken lisäksi liian pieni. Ei se ole haitannut, kunnes vasta nyt syksyllä, kun pitäisi tehdä iso kakku pikkutytön synttäreille ja paistaa levypohjat kolmella pellillä yhtä aikaa. Siis kun minähän olen niin laiska, etten ala kolmea taikinaa tekemään taikka paistamaan sitä kolmessa osassa.

Siis mentiin sitten lasten kanssa peltiä vaihtamaan. Ystävän äiti oli tulostamme erittäin ilahtunut, hän kun asuu nykyään yksin, mies muutti kirkkomaalle viime vuonna ja lapset ovat jo kaikki pesästä pois lentäneet. 'Isoäiti' keitti hyvät kahvit ja nosteli pöytään herkkuja montaa sorttia. Kävi välillä pesemässä Viljamin suklaisia käsiä ja touhusi mielissään. Kaivoi lapsille leluja ja istui sohvalle lukemaan pojalle satukirjaa. <3 Pari tuntia vierähti oikein mukavasti, ja jäi fiilis, että on tervetullut useamminkin. JA arvatkaa minkä Eeva kaivoi sieltä kopasta ensimmäisenä!!?? NUKKEVAUVAN!! Se siis alkaa selvästi näyttää tyttömäisiä piirteitään.. Ihanaa. Mä kun olen pelännyt, ettei siitä tytöstä tyttömäistä prinsessaa tule ikinä, kun on kolme isoveljeä.. Mutta alku näyttää tällä hetkellä äitin silmiin erittäin lupaavalta. ;)

No haettiin pojat kerhosta ja samalla serkkupoikakin koulusta. Oskarille oli sattunut pieni haaveri, olivat kaverin kanssa kolauttaneet viisaat päät kirjaimellisesti yhteen ja sen seurauksena kaksi alahammasta alkoi 'heulia'. Soitin hammaslääkäriin ja saatiin huomiselle aika. Ei tuo vakavalta vaikuta, mutta onhan se aina hyvä käydä näyttämässä.

Olihan se Aappokin ehtinyt kerhossa kiukuttelemaan, mikä oli odotettavissa, kun heräsivät aamulla turhan aikaisin ja pitivät järkyttävää meteliä koko aamupäivän. Oli kummallisia tappeluita ja herneitä nenässä jokaisella, ja jokaikisestä asiasta.. Josko huomenna parempi päivä pojilla.

Ukkoa ei kuulunut kotiin ja soittelin perään. Ilmoitti olevansa myöhään töissä. No menin sitten lasten kanssa ulos, kyllästyin sekaiseen terassiin ja otin itseäni niskasta kiinni. Työkalut ja epämääräiset kanisterit nurkan taakse piiloon, luistimet varastoon, homeiset kengät roskiin jne.. Ja kas kun alkoikin näyttää jo paremmalta. Vähän vielä miehekkäästi lapioin, roudasin muutaman kiven ja keräilin roskia pihalta kottikärryihin.

Mies kotiutui seitsemän jälkeen. Kävin ruokakaupassa esikoisen kanssa, tuhlasin sinne melkein satasen (ush) ja laitoin iltapalan. Sami livahti jo nukkumaan(suotakoon se 12-tuntisen työpäivän jälkeen), lapset innostuivat vielä tappelemaan ja muistin koneessa haisevat pyykit. Äiti on tulossa huomenna vahtimaan muita lapsia kun menen Oskarin käyttämään siellä hammaslääkärissä. Oli pakko vielä illan päälle pistää pyykkikone pyörimään, imuroida, ja pestä keittiön lattia, muuten äiti ei älyä olla tekemättä kotihommia täällä. Jos ei ole tekemistä niin sen on pakko olla tekemättä??

Sokerikakkupohjan laitoin uuniin huomista varten. Sain ukolta luvan mennä synttärilahjana kangaskauppaan ja äiti lupasi, että voin mennä ilman lapsia sen hammaslääkärin jälkeen. ;) Saa nähdä raaskinko lähteä.. :)) Ja katsotaan kuka sen täytekakun lopulta huomenna tekee. Mitään juhlia en pidä, mutta lapsille on oltava kakku, olipa sitten kenen synttäripäivä tahansa. Niin että jos huomenna on ajoissa liikenteessä, saattaapi saada täältä kakkukahvit. ;)

Tässä vielä kuva prinsessasta ja prinsessan ihanasta hameesta, joka on tehty naapurin vahvimman naisen lahjoittamasta kankaanpalasta. <3 Hametta ei tietenkään kokonaan näy, mutta lavastus on ainakin hyvä. ;)

1 kommentti:

  1. ihana hame,hurmaava neiti :) aamupäivä-kyläilyt piristää kummasti arkipäivää:)

    VastaaPoista