torstai 10. lokakuuta 2013

Siivousta ja kiukuttelua..

Että semmonen päivä tänään. Olin helpottunut kun nukkumaanmenoaika tuli. Kauheeta härdelliä koko päivä.

Kuuntelin aamulla sängyssä poikien touhuja. En jaksanut välittää, enkä nousta, tyttö valvotti yöllä, ja pojilla kuulosti olevan kaikki hyvin. Säästöpossujen rahat kilisivät, laskivat niitä ilmeisesti ja muutenkin ihmeen sopuisasti kuuluivat leikkivän. Nousin lopulta ja alakerrassa odotti ensimmäinen kaaos: peitot oli kuskattu sängyistä olohuoneen lattialle, kirjahyllyn päältä oli kiivetty kaikki pala- ja lautapelit ja ne olivat levällään. Jokainen pala ja nappula sikinsokin. Pojat "pelasivat" isin joululahjaksi saamaa Pohjanmaan tähteä.

Seuraava odotettu "yllätys" löytyi keittiöstä: kuppeja puolillaan kaakaojauhetta, kuppeja joissa oli jotain epämääräistä ruskeaa töhnää, tyhjiä maitopurkkeja, muroja ja litimärkä keittiöpyyhe pöydän alla, kaakaotahroja ja -jauhetta lattialla ja ruskeita pieniä jalanjälkiä vaaleilla laatoilla.

Äiti huokaisi, puki takin rintsikoiden päälle ja meni ulos istumaan portaille. Pojat alkoivat roudata peittoja takaisin sänkyihin ja keräilemään rahoja ja pelejä. Äiti tuli sisälle ja tyttö heräsi vääntämään hajut housuihinsa..

Siivosin keittiön, syötin juniorin, keitin kahvit. Yhdessä lasten kanssa kerättiin palapelit takaisin kirjahyllyn päälle.

Uudet (tällä kertaa puiset) turvaportit yläkerran portaisiin olivat tulleet matkahuoltoon ja lähdettiin niitä hakemaan. Matkalla tajusin, etten ollut muistanut antaa pojille aamupalaa lainkaan. Kotiin päästyämme ne päättivätkin jäädä ulos ja itse aloin ruuanlaittoon.

Ruoka maistui kaikille, jopa Neiti Sihtikurkku maiskutteli "ihmisten ruokaa" ihan itse omalla lusikallaan. Viljami lähti päiväunille ja Eeva alkoi yrittää kenkiä jalkaansa. Ulkoilin hetken muiden lasten kanssa ennenkuin siirryin sisälle siivoilemaan ja imuroimaan. Pomo kävi työsopimuksen kanssa, allekirjoitin sen.

Isommilla pojilla jäi villit päälle. Koko iltapäivä ja ilta oli yhtä taistelua ja juoksemista.  Eeva kuskaili leluja ja äiti tuskaili hylättyjä takaisin lelukoriin. Äiti yritti pyykätä ja tyttö tunki väliin ja kiipesi pyykkikoneeseen. Viljamikin heräsi pirteänä päiväunilta.

Työhuoneesta alkoi kuulua pauketta ja huutoa. Tiskihomma jäi odottamaan, kun ryntäsin nostamaan kaatuneen kangaskaapin pois Oskarin päältä. Kaikki sen sisältö oli läjässä lattialla. Oskari meni sänkyynsä säikähdettyään (onneksi ei pahemmin käynyt) ja nukahti sinne. Paiskasin työhuoneen oven kiinni, nostin kädet ylös ja annoin kaaoksen levitä. Ei huvittanut enää.

Mies kävi syömässä, lähti taas töihin. Sieltä salille. Oskari heräsi väärällä jalalla. Pyysin serkkupojan tyttöystävän seuraksi ja leivoin pullaa. Mies kävi taas pyörähtämässä ja lähti naapuriin saunomaan. Juotiin teetä, syötiin pullaa ja paimennettiin "kamalia kakaroita". Kaaos jatkoi kasvamistaan. Mies tuli kotiin ja linnottautui tietokoneelle. Kävi riisumassa pojat suihkuun ja unohti taas koko homman. Viljami tuli suihkusta silmät täynnä saippuaa, yritin pestä sitä pois, mutta edelleen punoittavat..

Lapset nukahtivat kymmenen aikaan.. Piristyin kaverin käynnistä ja höpöttämisestä ja oman päiväni purkamisesta niin, että otin imuriparkani ja siivosin alakerran. Yläkertaan en enää jaksanut, olkoot kaaos, pojat eivät sille tehneet mitään raivaustoimenpiteitä sadoista pyynnöistä, komennuksista ja uhkailuista huolimatta.

Keräsin huomiset päiväkotivaatteet valmiiksi sohvalle ja nimikoin taas neljän lapsen kerrastot ja lelupäivän lelut. Näin kun kirjoittelee, voisi jopa luulla, että äiti on tänään ollut ahkera. Todellisuudessa äiti on ollut koko päivän erittäin väsynyt, stressaantunut, turhautunut ja kiukkuinen. Pullan leipominenkin oli jokin kummallinen kapina, en tykkää siitä hommasta lainkaan enkä todellakaan tiedä, minkä ihmeen takia siihen rupesin tällaisena päivänä. Mutta onnistuneita olivat.

Kauhulla odotan seuraavaa päivää, ja kahden nuorimman raivaria päiväkodin ovella.. Onneksi mulla on välivuoro, ei tarvitse nousta aikaisin eikä ajaa iltamyöhällä kotiin. Mies tekee pitkän päivän ja mummu hakee lapset hoidosta, olen itse puoli seitsemän aikoihin kotona ja haen lapset mummulasta tullessani. Sitten onkin viikonloppu iltavuoroja, mies saa selvitä lasten kanssa ihan itse. En toivo sen riesaksi tällaista päivää, muuten mun puhelin soi töissä puolen tunnin välein. ;)

Olipahan taas purkaus, tämmöinen kuitenkin tavallinen kotiäidin päivä. Tiskihomma kahdesti, kolmas vielä tekemättä, ruuanlaittoa, leipomista, siivoamista siivoamisen perästä, pyykkiä koneellinen, miehen poissaolon manailua, mutta myös hauskoja lasten kertomuksia ja lauleskeluita. Kiipeilevän tytön pelastamista, vaipanvaihtoa, pukemista, riisumista, pyyhkimistä, nenän niistämistä, komentamista, kieltämistä, uhkailua, tappelupukareiden jäähylle laittamista, sylittelyä, suukottelua, ja sänkyihin peittelyä.. Ja nyt hetki hiljaisuutta siistissä tuvassa.

Jätän sen tiskihomman aamuksi, ja lähden nukkumaan, nyt onkin jo keskiyö. :o

1 kommentti:

  1. <3 kaaosta kaaoksen perään <3 joskus tuntuu,ett ne seuraavat toinen toisiaan ja lopulta on pakko luovuttaa ja nostaa kädet ylös...voima-halit sinne

    VastaaPoista