tiistai 18. huhtikuuta 2017

Onnistuu!

Tiedättehän sen tunteen, kun joku menee oikein putkeen? Siis että yhtäkkiä kaikki vain lutviutuu..

Surkeiden sattumusten sarja edesauttoi sitä, että meidän ei-mitenkään-pullantuoksuinen mamma alkoi leipoa. Kokeilin mutakakkua, ja jäin koukkuun. Leivoin koulun myyjäisiin cookieseja, ja mariannepiirakkaa, ja piti niitä tehdä pian kotiväellekin. Ja sämpylät!

Ensin opettelin hiivaleivän. Parina iltana paisteltiin niitä, ja sitten puolet taikinasta leikattiinkin pieniksi palleroiksi. Siitä lähdettiin vähitellen jalostamaan sämpylöitä. Kolmannella opettelukerralla sämpylät kasvoivatkin jo melkein eväsleivän kokoisiksi, ja olin ylpeä kun mies otti niitä mukaan työmaalle. Tänä iltana paistoin taas kaksi pellillistä sämpylöitä. Puolet sämpyläjauhoja, toinen tavallista vehnäjauhoa. En pyörittele. Teen pötkön, leikkaan paloiksi ja nostan pellille. Oli se sittenkin ihan helppoa!

Oon tosi ylpeä itsestäni. Olin sinnikäs ja opettelin jotain, mitä pidin vaikeana. Ja opettelin uudestaan, miten malttaa kohottaa, ja vieläkin uudestaan minkäkokoisia paloja kannattaa leikata. Nyt on pari viikkoa syöty tuoreita itsetehtyjä sämpylöitä. Lidlin sämpyläjauhoista tykkäsin, kun ne on hienompia kuin S-ryhmän. Tuli pehmoiset ja sileät. Huomenna taidan kokeilla lisätä porkkanaraastetta tai pottumuusin jämät.

Parin viikon aikana on syöty myös salaattia! Hommasin salaattilingon, eikä salaatin tekeminenkään enää ahdista vaivalloisuudellaan. Yllätyin siitä, kuinka ennakkoluulottomasti lapset sitä syö. Eikä mieskään kitise pupunruuasta mitään. Tosin viherpeukaloa musta ei vielä oo tullut, multaan tökätyt salaatinjuurakot on kuolleet tuohon ikkunalle. Varmaan lapset kastelleet liikaa...? :D

Aika varma oon kyllä siitä, että se on kevät joka antaa tätä virtaa. Koko talvi on mökötetty sohvannurkassa. Nyt kun aurinko paistaa, oon innostunut lähtemään lasten kanssa ulos, ja joskus jopa leikkikentälle saakka. Likasia ikkunoita oon kattellut jo melkein raivon partaalle saakka, mut ihan vielä ei oo mennyt yli niin että ne olis tullut pestyä. Terassin oon kyllä siivonnut. ;) Joku kaunis päivä pesen sitten ikkunat ja otan sen aikuisten haravan, ja kerään talven tiputtelemat risut nuotioon.

Ihanaa kevättä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti