tiistai 27. toukokuuta 2014

Reissuhumala

Käytiinpäs taas pitkästä aikaa koko porukalla reissussa. Määränpäänä isomummula. Isäntä kun meni sinne velipojan kanssa tekemään kattoremonttia, päätettiin lasten kanssa lähteä mukaan.

Pakattiin auto täyteen polkupyöriä, potkumopoja, nukkeja, nukenrattaita, vaatteita, peittoja jne. Jopa tablettikone ja mokkula. Tarkoituksena saada lapset olemaan suht rauhassa sisällä(mummulassa ei ole leluja, tietokonetta tai videovehkeitä) huonolla ilmalla ja toisekseen viihtymään ulkona hyvällä säällä. Ja suunnitelma toimi.

Lapset viihtyivät ulkona, nukkuivat kiltisti päiväunet, eivätkä normaalia enempää tapelleet. Pojat pääsivät vuorotellen isopapan traktorin kyytiin, ja auttoivat keräilemään katolta nakeltuja huopa- ja lautaroskia. Telkkarista tuli muutama lastenohjelma ja iltapäivällä käytiin hiekkamontulla uimassa. Tai lapset kävi, äiti jäätyi kahlaamalla. :D

Illalla ajelin lasten kanssa toiseksi yöksi siskon luo 70km:n päähän. Ukko jäi vielä jatkamaan remonttia. Perillä odotti pieni helteinen kaksio, ja lämmin sauna. Saunotettiin kaikki (yhteensä) seitsemän lasta ja saatiin ne nukkumaan ennen puoltayötä. Aamulla herättiin kello kahdeksan, kesähelle oli poissa ja lapset kiukkuisia. Vietettiin laiskaa sunnuntaita. Kävin lasten kanssa Kärkkäisellä. Nuorin nukkui kärryissä, toiset juoksivat kilpaa käytävillä ja ottivat äänekkään painimatsin äitiysvaateosastolla. Vanhin pojista suuttui kun äiti ei ostanut sille kolmatta uutta lippistä ja mökötti.

Mentiin ukon äidin luokse odottelemaan miesten saapumista. Mummu passasi lapsia ja itse makasin koirankarvaisella sohvalla.Kotimatkalla nukuttiin päiväunia Kokkolaan saakka. Mieliala nousi niinkin pienellä mutkalla kuin McDonalsin autoluukulla, ja loppumatka sujui ihan mukavasti eväiden parissa.

Joku joskus kertoi, että kotiintullessa kestää hetki tajuta tilanne, koska sielu ei tule samassa tahdissa. Joko mun sielu on vielä reissussa tai sitten se oli muuten vaan rankkaa, kun tässä on jo kaksi päivää mennyt huokaillessa. :D Nyt vasta pistin ensimmäiset reissupyykit koneeseen.

Vointi kyllä on oikein loistava, ei ihmeempiä kipuja tai kolotuksia, pieniä harkkasupistuksia, muttei mitään stressiä niistä. MUTTA siitepölyallergia. Tähän mun eloni päättyy. Histecistä ei ole mitään hyötyä, nenäsuihke vaan pahentaa tilannetta. Silmät vuotaa, nenä tiputtaa, aivastuttaa ja olo on tukossa. Yöt menee kylkeä käännellessä, että edes toinen puoli nokasta pysyisi auki. Eikä mua parin päivän oireilut haittaa, vaan kun tätä jatkuu nyt jo ainakin kolmatta viikkoa. Jospa se kohta laantuis..?

Mutta semmoinen humala tällä kertaa. Hyvä mieli jäi kaikenkaikkiaan. Pyykkiäkään ei nyt mitenkään mahdottomasti ole, eikä taivaskaan näytä yhtä harmaalta kuin eilen. Kunhan tästä lähtee taas rullaamaan otan työn alle asuntovaunun tehopesun, koska suviksiin on enää kuukausi!!! Seuraava reissuhumala sieltä. ;) <3

1 kommentti:

  1. meijän kyllä pittää iha ehottomasti nähä suviksissa ;) oon suunnitellu bloggareiden tapaamista,kerran olin ja mukavat muistot jäi :)
    on teillä ollu reissu,seuraavaa reissua ootellessa...

    VastaaPoista