sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannusjuhlaa

Hei ystävät rakkaat! Kuinkas teidän juhannus sujui? Täytyy sanoa, että täällä päässä viime päivät ovat olleet kerrassaan loistavia. :))
Juhannus alkoi juhlavalla lipunnostolla naapurin pihassa perjantaina tasan kello kuusi. (Se on ainut jolla on lipputanko tässä lähiössä. ;) ) Veisattiinpa oikein virrestä. :D Tai ainakin eno veisasi itseni lisäksi. Muista en ole ihan varma. ;)
Olin lauantaiaamun kanttorin sijaisena, kuten sunnuntainakin, mutta eivät ne työt kummemmin elämää häirinneet.
Saatiin siskon perhe juhannusvieraiksi. Saunottiin joka ilta, ja lauantaina sisko käänsi oikein saunavihdankin. Pitää muuten muistaa viedä se ulos tuolta pesuhuoneesta, sain siitä allergiakohtauksen aamulla. :D
Lauantaina mentiin juhannuksen kunniaksi kahden perheen voimin kotiväen ruokapöydän täytteeksi. Vietettiin ihana päivä isolla porukalla perheen ja ystävien kesken, pikkupojat pääsivät elämänsä ensimmäisen kerran jokirantaan ongelle. Saalistakin tuli, ne piti illalla vielä perata ja grillata. Ja uskalsivat pojat maistaakin. ;) Oli meillä toki muutakin grillattavaa, kiitos taas siskon, ja saatiin vielä kaksi juhannusvierasta lisää kun täti ilmestyi miehensä kanssa iltaa istumaan.
Sunnuntaina töistä tullessa kotona odotti yllätys: sen lisäksi, että tiskipöytä oli siivottu, hellalla kiehui iso kattilallinen KUORITTUJA perunoita. No minä tein sitten mureketta, mies hoiti muusin pöytään. Ja maistui hyvälle. Tosin sisko oli tainnut hoitaa sen tiskihomman, sillä lusikat, haarukat ja veitset oli lajiteltu erikseen. Mies ei sellaiseen kuluta turhaan energiaa. ;)
Ruuan jälkeen sakki meinasi väsähtää ja hieno sunnuntaipäivä uhkasi mennä makoiluksi. Onneksi saatiin loistava idea.
Vaunu oli saatu kasaan perjantaina, ja siivottua kuntoon. Päätettiin lähteä tyyppaamaan kalusto. Puolessa tunnissa vaunuun oli pakattu eväät, uintikamppeet, vaipat ja astiat unohtamatta vessapaperia. Miehet löivät vaunun siskonmiehen Excursionin koukkuun ja navigaattoriin kirjattiin päämääräksi Storsandsvägen.
Perille päästiin ja pienen säätämisen jälkeen löytyi uskomaton retkipaikka. Hiekkaranta oli pitkä kuin nälkävuosi, merivesi oli uimakelpoista ja pitkälle matalaa. Aurinkokin ilmaantui pilvimuurin takaa paistamaan juuri meille. Lapset rakastuivat paikkaan heti, samoin aikuisemmat. Joka iikka uskaltautui uimaankin.
Vaunulla käytiin välillä paistamassa lättyjä ja makkaraa ja taas mentiin rantaan. Eipä ole leppoisampaa reissua ennen tehty. Taatusti uusitaan, ja ensi kerralla ollaan yötä. :) "Palas päivä ikinä!" tuumasi kolmevuotias kotimatkalla takapenkiltä.
Näistä oli meidän juhannus tehty: perheestä, ystävistä, elämästä ja pienistä iloista, pientä hulluutta unohtamatta. :) Tosin kilometrin juoksu matalassa merivedessä pikkusiskoa karkuun (vahingossa roiskaisin sen päälle vettä) otti vähän tervakeuhkon kunnon päälle, mutta se on sivuseikka.
Elämä on hienoa. Pyykkikoneessa pyörii hiekkaiset pyyhkeet ja kastuneet vaatteet. Väki nukkuu. Naapuri kävi lainaamassa maitolitran. Odottelen pikkuveljeä yökylään, se lupasi olla huomisen lapsenvahtina. Itse menen kirkkoherranvirastolle opiskelemaan kanslistin hommaa. Neljän yön päästä lähdetään suviseuroihin ja seuraava viikko on miehellä kesälomaa. Ei passaa valittaa kun kaikki tuntuu olevan taas niin hyvin. ;)

1 kommentti:

  1. ihana juhannus <3 meillä viime kesän juhannus meni työn merkeissä Hankasalmella :)

    VastaaPoista