keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Huono äiti

Mua kyllä joskus niin otti päähän kun Sari Helin teki Huono Äiti -brändin. Koska MÄ olin päättänyt että olen se huono äiti, koska jonkun pitää olla.
Mutta mitäs tää Huono Äiti tänään..
Nukkui pommiin lasten joulukirkkopäivänä!
Klo 7.00 tönin ekaluokkalaisen vierestäni ylös ja kouluun. 07.16 kävin laittamassa kaksivuotiaalle muroja kun se oli jo herännyt, ja menin takaisin sänkyyn. 07.26 vänkäsin ekaluokkalaisen kanssa että ei ehdi avaamaan joulukalenteria kun pitäisi jo mennä taksiin. 07.50 makasin sängyssä ja huutelin isompia koululaisia hereille. Sitten nukahdin.
Heräsin 08.36. Ja päiväkotilaiset lähtevät päiväkodin pihasta kirkkoon klo 08.45. !!!
Äkkiä ylös ja pipo likaisen tukan päälle. Jotkut ryysyt laittialta niskaan ja lapsia pukemaan. Petteri meinasi hermostua kun en antanut sen pukea sohvalla, kuten joka aamu muuten, vaan kiskoin vaatteet sen päälle vaatehuoneessa. Haalarit päälle ja autoon.
Olikohan ne edes syöneet mitään..?
Päiväkodilla 08.47. Pihalla odotti jo liiveihin puettuja lapsia ja pienemmät oli vielä pukemassa. Reippaasti ne kuitenkin lähtivät, kun sanoin että pitää katsoa jos eskarissa olevaa siskoa näkyisi kirkossa.
Siitä sitten eskarille. Ei enää kiirettä. Ajoin kotiin.
Istuin hetken portailla ja laskeskelin olisko ne syöneet ja kauanko kirkossa kestää ennenkuin lounaalle pääsevät. No mun laskujen mukaan niiden pitäisi olla takaisin pklla viimeistään 10.30, niin että ne ehkä pärjäävät, ja ainakin Helmi on syönyt aamupalaa. Ja Viljami tais tehdä aamulla voileivän jonka jätti pöydälle kun ei syönytkään, niin että ehkä senkin joku söi. Lasken tiskialtaasta kolme murokulhoa ja pöydällä vielä yksi. Leipäpussissa on enää yksi pala. On ne osanneet siis jotain ottaa. Miten mua näin väsyttää..?
Perjantaina on viimeinen työharjoittelupäivä ja sitten alkaisi mun joululoma. Olen siis tehnyt lähihoitajan Hyto-harkkaa kotihoidossa, onneksi vain kahta vuoroa. Seitsemään viikkoon on mahtunut jopa yksi (!) vapaaviikonloppu. Vielä viimeinen pinnistys ja se on ohi. Ei muuten mun sydän kestä tuota alaa.. Melkein itkin joka kerta kun mentiin itsenäisyyspäivän aikoihin keittämään puuroa muistisairaalle veteraanille. "Hoivatkaa, kohta poissa on veljet.." Enkä mä halua turtua niin että jättäisin työasiat työpaikalle, koska ne on ihmisiä ja niiden haasteet ja yksinäisyys jatkuu sittenkin kun kotihoito on jatkanut seuraavaan paikkaan. Kyllä mä heitä murehdin koko ajan.
No mulla oli suunnitelmissa että tänään herään seiskalta ja käyn suihkussa ja syötän lapset ja vien hoitoon ja eskariin, ja ajan sitten kaupunkiin jouluostoksille ja koululle koulunkäynninohjaaja-koulutuksen haastatteluun. Mut täällä mä nyt istun kotona kakalla ja kirjoitan blogia pyyhe päässä ja kauhee morkkis paukuttaa. Uus suunnitelma taitaa mennäkin Lidlin kautta ehkä ukon kans syömään ja sit koululle. Ostoslistalla on ketsuppia, pyykinpesuainetta, pari led-kynttilää päiväkodin joulujuhlaan, ja kai niitä joululahjojakin pitäis lapsille alkaa miettimään.
Eikös se joulu tuu vähemmälläkin ressaamisella?! Jos nyt tän harkan selviäisin kunnialla niin ens vuonna oliskin sit uudet tuulet iltakoulun merkeissä.
Ressitöntä joulunaikaa sullekin, ja parempaa uutta vuotta jokahittelle.
♡Louhi - se Huono Äiti joka oli vaan huono ihan itsekseen

1 kommentti:

  1. Lovely favorites post!, Yes!!!! I love this post!!, I fan of your site. You have to keep doing such an article even future. LOVE yours in this

    post!



    FunnyJoke.in

    VastaaPoista