Keväällä naiselle saattaa iskeä sisustusvimma. Tänä vuonna se tuli tähän taloon pikkuisen aikaisemmin. Tiesin jo rakennusvaiheessa kyllästyväni ruskeisiin seiniin, mutta ruskeat niistä silti tehtiin.
Pari vuotta tuijottelin ruskeita seiniä ennenkuin naksahti. "Nyt valoa tähän mökkiin kiitos!" Ostin maalipöntön, se lojui eteisessä muutaman päivän, sitten mies nosti sen hattuhyllylle. Siellä se odotteli muutaman viikon, kunnes sain inspiraation ruveta listoja teippaamaan. Illalla lasten mentyä nukkumaan saikin ruveta maalaamaan. Kolme kerrosta se vaati peittääkseen tasaisesti, mutta lopulta hyvä tuli. Ja valoisampi..? Olin suunnitellut hankkivani seinälle hyllyjä, joihin lasten kuvat saisi esille. Kun sellaista pölynkerääjää en saanut hommattua, ajelin eräänä aamuna Euroaittaan, löysin halpoja puisia kehyksiä ja naputtelin ne seinälle. Tuikkukoriste näytti orvolta takan päällä, kivasti senkin sai asennettua seinään. Sitten suurin unelmani. Piano. Olin aikonut ostaa sellaisen veronpalautuksista' sitten joskus'. Faari ehti kuitenkin ensin. Äiti soitti ja kysyi milloin haen heiltä pianon pois. Faari (isänisä) tuo 11. päivä pienet urut, ja piano pitää saada pois niiden tieltä. Samana iltana ukkokulta, serkkupoika sekä pari velipoikaa roudasivat aarteen tänne. Vanha se on, kulunutkin, mutta kaunisääninen ja hyvä soittaa. Ihana. <3 Kirjahyllystä aion vielä hankkiutua eroon, sohvan haluaisin vaihtaa ja matot kaipaa pesua. Sitten olisikin jo aika vaihtaa keittiöön lattialaatat ja olohuoneeseen laminaatti. Autotalli ja talon laajennuskin on suunnitteilla. Ihana asua omassa! ;)
pieniki uudistus tai muutos kotona piristää :) nyt nauti tuosta pianosta,soittele ja anna lastenkin soittaa...se on parasta,mitä kotona voi olla...
VastaaPoista