keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Leimattu

Taas on vanhoillislestadiolaiset vedetty suurennuslasin alle, ja nyt syljetään. Tekisi mieli laittaa silmät kiinni kaikilta ilkeiltä kommenteilta ja herätysliikkeestä vikoja kaivelevilta kirjoituksilta. Miksette jo anna olla? Miksi yleistätte? Miksette ota selvää ennen pilkkaamista ja tuomitsemista?

Tällaiset "olen läheltä seurannut", "oman kokemukseni mukaan", "kaikki tuntemani lestat", herättävät kysymyksen: ihanko todella NYKYPÄIVÄN vanhoillislestadiolaiset? Ettei sieltä 70-luvulta? Tai esikoislestadiolaiset? Nämä kaikki on valitettavan usein sotkettu yhdeksi "oon kuullut" -klöntiksi.

Toinen uuden kirjan kirjoittajista puolustautuu somessa sillä, että haluttiin antaa ääni niille väsyneille ja alistetuille suurperheien äideille, jotka tarvitsevat apua. Nyt uutisointi ja keskustelu on niin negatiivista ja syyllistävää, jopa pilkkaavaa, että tuskin avun pyytämisen kynnys ainakaan madaltui! Nyt kaikki lestadiolaisäidit on leimattu 'aivottomiksi synnytyskoneiksi' ja meidän lapsemme yhtä toivottomiksi tapauksiksi, koska 'he joutuvat ottamaan liikaa vastuuta liian pieninä, kun vanhemmat eivät jaksa ja ehdi kaikkia lapsiaan hoitaa'.. Mihin tällä pyritään? En usko että tämä sävy kumpuaa yhteiskunnan auttamishalusta.

Tottakai jokainen suurperheen äiti on joskus väsynyt. Ja ihan taatusti sitä on myös se työssäkäyvä yhden lapsen äitikin. Ihan varmasti traumaattisia synnytyksiä ja vaikeita raskauksia on heilläkin, jotka 'tekevät' vain sen yhden, tai korkeintaan kaksi. Mutta onko lestadiolaisäiti huonompi kuin ei-uskova suurperheen äiti? Miksi se, että kuuluu vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen tekee siitä äidistä muun maailman sylkykupin?

Joku heitti jossain kysymyksen, miten iso perhe voi selvitä vain yksillä tuloilla. Ratkaisuja on yhtä monta kuin on perheitä. Yksi yhteinen tekijä on ahkeruus. Lapset ovat saaneet oppia vastuunkantoa jo kotona. Ajatella, että sitäkin voi oppia sopivasti eikä liikaa. Ahkerat ihmiset perustavat yrityksiä. Toinen ahkera rakentaa talon, jonka myy, ja tekee hiukan voittoa. Hän tekee uuden talon ja saa  taas hiukan voittoa. Kolmas talo saattaakin olla jo velaton, ja siinähän on ison perheen mukava asustella. Lapsilisät käytetään lasten hyväksi siinä missä muukin perheeseen tuleva raha. Auto ostetaan usein käytettynä, tai osamaksulla. Ja pitkä penni säästyy siinäkin kun lapset hoidetaan kotona, eikä tarvitse maksaa isoja hoitomaksuja. Ruokaan seitsemän henkilön perhellä menee rahaa viikossa saman verran kuin pariskunnalla, joka käy päivittäin ravintolassa.

Ennakkoluulot on päivän sana. Ennakkoluulojen vuoksi jokainen vl-äiti joutuu taas tarkkailun alle. Ne, jotka jaksavat hyvin ovat varpaillaan, puolustusasemissa. Ne jotka uupuvat, esittävät pirteää, tai katkeroituvat. Joku piiloutuu, joku hakee apua. Jokaisella on oma tarinansa. Älkää yleistäkö.

3 kommenttia:

  1. vedet silmissä luin postauksesi <3 niin paljon herättää ajatuksia just nämä asiat..Miksi sormea osoitetaan tiettyyn ihmis-ryhmään,miksi ei kiinnitetä huomiota esim.miten paljo alkoholistien lapset kärsii? tai...kuten tosiaan sanoit,voihan jo 1.n lapsen vanhemmat olla väsyneitä..
    Omalla kohalla voin sanoa,että yhteiskunta on tullut niin paljon vastaan ja auttanu niin paljon,että olen jaksanut tätä suurperheen huushollia pyörittää...Parhaillaan käyn läpi sitä ajatusta,etteikö meille enää annetakaan sitä,josta saan voimia eniten.Nimittäin vauvaa <3 Pienimmistä lapsista kumpuaa se valtava elämän ilo ja riemu,joka pelastaa monelta huonolta hetkeltä...
    Ja mistä syystä? nimenomaan vanhoillis-lestadiolais-perheiden nuoria otetaan ensimmäisenä tiettyihin paikkoihin kesä-töihin? Juuri siksi,että ovat oppineet pienestä asti kantamaan vastuuta jne...
    Paljon,ihan liian paljon herättää ajatuksia nämä oman tiensä kulkijoiden kirjoittamat kirjat,jotka antavat aivan väärän kuvan todellisuudesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja niitä oman tien kulkijoita pidetään asiantuntijoina.. :/ Nyt tämän keskustelun myötä osoitetaan sormella niitä, jotka yhteiskuntaa uupumuksellaan "kuormittavat". Pitääkö nyt irtisanoa vakituinen kodinhoitaja ja "näyttää että pärjätään itsekin"? Keneltä meidän lapset on pois, kun niitä kritisoijia riittää..?? Kai se on niin että kateelliset puhuu... :)

      Poista
    2. näin on...ei meidän tarvii niitä kodinhoitajia sanoa irti! En koskaan unohda sitä,kun isommat lapset olivat pieniä ja kodinhoitaja tuli meille,kertoi tulevansa "lepäämään" :) Kuitenkin...asiat hyvin,lapsilla ruokaa,vaatteita,koti,välittävät ja rakastavat vanhemmat..Pääosin kun tämä kodinhoitaja kertoi käyvänsä alkoholisti-perheissä...Se jos mikä on varmasti rankkaa!..
      eikös niin,ystäväni,pidetään pää kylmänä,ollaan "ylpeitä" tästä äidin tehtävästä,mikä meille on annettu! Annetaan asiantuntijoiden puhua mitä puhuvat,omasta elämästäänhän he puhuvat...
      Halauksia sinulle kanssa-sisareni <3

      Poista