lauantai 28. joulukuuta 2013

Tällä terapian tahdilla...

Käsityöthän lasketaan terapiaksi? Kohta sitä taitaa kuitenkin joutua johonkin laitokseen, kun terapiaistunnot venyvät yli puolen yön ja seuraavaankin päivään..? Viljami rakastaa nukkekotileikkejä, joten äiti toivoi joulupukilta pojalle nukkekotia. Jonkin aivopierun seurauksena äiti päätti auttaa pukkia ja tehdä sellaisen itse. Tietenkään kaikki ei mennyt kuten elokuvissa, ja lopputuloksen voisi sijoittaa ala-asteen aikoina tehdyksi.. Katon reuna aaltoilee, samoin ikkuna- ja oviaukot. Ja maalattu lopputuloskin näyttää kutakuinkin siltä, että se on suhittu spray-maalilla ilman teippiä. (Ja niinhän se meni!) Mutta pojalle kelpaa, sehän tässä oli pointti. Oskarilla olikin ihan oma toive. Sepäs olikin sitten pakko tehdä itse, kun sitä ei mistään saanut. Täytyy kyllä sanoa, että enemmän tämä osui omalle alalle, kuin tuo sininen systeemi tuossa edellä. Ja tämä vaatimaton toive olikin sitten nyrkkeilysäkki, ja "sellaiset hanskat myös". Hanskojen suhteen kävi mäihä, pikkuveli lahjoitti vanhat nyrkkeilyhanskansa korjattavaksi. Ja pienen väännön ja käsinompelun (siis tommoset punkerothan ei mitenkään mahtunu paininjalan alle, vaikka kaikkeni tein) jälkeen niistä tuli vallan kelvolliset ja toimivat jälleen. Jouluostokset venyivät muutenkin ihan viimetinkaan, kun päivät kuluivat töissä. Kummilapsia ei syystä ja toisesta lahjottu tänä vuonna mitenkään. Lupaan olla parempi kummitäti ensi vuonna. Kangaskaapissa majaili muutama Raumalainen posliinikoira, ja tiskivuorta paetakseni lukittauduin "työhuoneeseen" ja surruttelin kummitytön kokoisen mekon. Sikäli mikäli se neidille kelpaa. Kankaaseen painettu pehmokoiran ompeluohje tietysti tunki väkisin helmaan, ja jouduin peittämään sen hassusti pussittavalla taskulla.. Sitten tämä kaksivuotias vaippapylly.. <3 Eihän 92senttisiä bodyja löydy enää muualta kuin Metsolasta. Hannan Kankaan salaisesta paketista tuli kuitenkin kiva pallotrikoo, ja sehän passasi bodyn ompelun opetteluun mainiosti. Ja hyvä tuli. Samaisesta paketista nämäkin kankaat. Ja mikäs siinä ommellessa, kun kankaat oli kerran valmiiksi leikattuina pöydällä. Koko setti valmistui sinä aikana, kun ukko kävi "pikaisesti hakemassa" unohtuneen puhelimensa neljän kilometrin päästä. Ja juu, se meni autolla. Ihana hiljaisuus. Mistä se tuli? Taisipa viimeinenkin kukkuja simahtaa.. Ja kello on vasta 23.47. Ei meillä ole joulun aikaan mitenkään rytmi mennyt sekaisin. Tuntuu ehkä ihan pikkuisen silmissä tämänaamuinen herätys töihin kello 05.45. Mutta kangaskaapissa olis vielä punaisen sävyistä samaa pallotrikoota. Tulis tosi kivat leggarit ja mekko tytölle. Varsinkin kun vähän yhdistelis..??

maanantai 2. joulukuuta 2013

Kuinkas sitten kävikään..

"Käväisin" Eurokankaassa. Saumurilankoja ja nepparipihtejä hain. "Mä vähä vaan kurkkaan"-palapuolelta tarttui mukaan tämmöinen neulos, insiraatio kutittelee jo. Kerranki jotain ihan vaan ittelle. ;)


Tietysti piti sitten resoria ostaa myös, ja niin että voi värin valita kotona. Kerrottakoon nyt kuitenkin, että kaapissa odottelee pojille kankaita, näistä resorit myös niihin. ;)


Ja niin.. Nepparipihtejä ei EK:ssa ollut, joten kävelin viereiseen ompelukoneliikkeeseen, ja sieltä löytyi. Ja siellä oli jotain muutakin. Satasen käytetty ja huollettu ompelukone. Myyjän mielestä se ei kuitenkaan ollut hintansa väärti, joten nosti ikkunalta toisen koneen, ja lupasi sen samaan hintaan. No minähän sen sitten ostin. Joululahjaksi. ;) Soitin ukolle töihin ja kerroin heräteostoksesta, mies otti asian niin tyynesti, kuin olisi tiennyt jo. Ehkä se tiesi odottaa, kun olen pitkän aikaa jo manannut vanhaa konetta. ;)
No, minäpä vietän tämän viimeisen vapaapäivän tähän uuteen ystävään tutustuen.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Äitistä on akku tyhjä..

Ei mennyt taaskaan niinkuin elokuvissa.  Jostain tuli taas vti. Jouduin sairaslomalle viikonlopuksi. Sain antibiootit ja käskyn mennä tarkempiin tutkimuksiin, sillä tämänkertainen oli neljäs tätä lajia heinäkuun jälkeen.  Eli siis noin kerran kuussa on syöty kuuri.

No oireet helpottivat ja pääsin taas pariksi päiväksi töihin. Perjantaina oli vapaata ja päätin käydä lasten kanssa kirpputorilla katsomassa Viljamille toppapukua. Jotenkin olo tuntui omituiselta. Löysin haalarin ja ajeltiin kotiin. Kuume nousi ja kurkku tuntui ilkeältä. Kurkin peilin kautta ja oikealla puolella näkyi selvästi outoja vaaleita läiskiä. Otin buranaa ja selvisin kotona loppupäivän.

Yöllä kuume nousi taas, joka paikkaa särki ja palelin. Laitoin pomolle viestin, itkin pikkuisen ja käskin ukon kotiin. Aamulla ajoin buranan voimin päivystykseen hakemaan jälleen sairaslomaa. Ehdin käväistä vielä kotimatkalla lidlissä, josta mukaan tarttui lämpöinen villapaita ja virkkauslankoja makaamisen takeeksi.

Seuraava yö menikin kammottavaa päänsärkyä potiessa. Huimasi ja oksetti, hain taas buranaa ja hetken päästä hikoilin.. Isommat pojat olivat taas kömpineet jalkopäähän, jatkettiin unia vielä hetki.

Päivä mennyt maatessa. Mies otti pari lasta mukaan ja lähti käymään maitokaupassa. Viljami nukahti lattialle kiukkukohtauksen seurauksena.  Oskari istuu tietokoneella ja äiti makaa ja palelee.. Tiistaina tulee nieluviljelyn tulokset, maanantaina pitäisi olla työterveyshuollon laboratoriokokeissa ja saada lapset päiväkotiin jo kahdeksaksi.  Ehkä tämä tästä.

Kun harvoin sairastaa niin sitten täytyy sairastaa kaikki kerralla..?

maanantai 11. marraskuuta 2013

Hyllyn tarina

Ostin rakennusaikana Keskiseltä kirjahyllyn uuteen taloon. No hyllyhän väliaikaisesti kasattiin silloiseen kerrostaloasuntoon lastenhuoneen vaate- ja leluhyllyksi. Sittemmin uudessa talossa se jatkoi samassa toimessa lasten matkassa. Jossain vaiheessa hylly muutti toiseen huoneeseen liinavaatekaapiksi. "Uuden" vanhanaikaisen liinavaatekaapin saavuttua the hylly kannettiin yläkertaan. Siellä sille ei löytynyt muutamaa lehteä parempaa käyttöä, joten työpöydän tultua hylly muutti takaisin alakertaan. Entisessä lastenhuoneessa se sai uuden viran kangaskaappina. Siellä se palveli uskollisesti, kunnes rouva eräänä iltana töistä tullessaan sai inspiraation.

Vaikka emäntä oli ihan poikki, se jostain käsittämättömästä syystä alkoi tyhjäämään olohuoneen kirjahyllyn sisältöä sohvalle. Lapset auttoivat. Kerättiin rikkinäiset kirjat ja roskat pussiin. Siirrettiin iso kirjahylly työhuoneeseen kangaskaapiksi. Rumat mapit ja lautapelit muuttivat sinne myös. Kaikki kolme poikaa auttoivat the hyllyn olohuoneeseen kantamisessa. Äiti nosti korkeammasta, pojat matalammasta päädystä.

Isäntä saapui salilta keskelle kaaosta. Olimme lasten ja hyllyn kanssa puolimatkassa työhuoneen ja kirjahyllyn paikan väliä. Kaikki kirjat, lehdet, pelit, mapit ja albumit läjässä sohvalla ja lattialla. "Mitä ihmettä sä nyt taas suunnittelet??" oli kommentti. Pojat ojentelivat kirjoja ja äiti järjesti. Olohuone siistiytyi ja sohva vaihtoi viisivuotiaan toimesta paikkaa. Naapurille kelpasivat vanhan hyllyn täytteenä maanneet V8:t ja Vauva-lehdet.

Siinä se hylly nyt seisoo tukevasti seinää vasten, ukko ruuvasi sen kiinni. Siistiltä näyttää. Ja paljon selkeämmältä kuin edellinen ratkaisu. The hylly saa tästedes toimittaa sille suunniteltua tehtävää, näin kolmen vuoden jälkeen, viimeinkin. Jotenkin koko pieni olohuone tuntuu nyt selkeämmältä. Tykkään kovasti. :) Ja tuohon seinälle voisi vielä laittaa pari hyllylevyä ja valokuvia..?

(Ja kuvan laadusta saa kiittää taas huonoa valaistusta ja kännykän kameraa..)

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kaikenlaista tekisin, jos aamulla saisi nukkua pitkään..

Lapset nukahtivat ihme kyllä jo ennen kymmentä.  Äitillä riittäisi tekemistä,  sekä pakollista että ei. Mutta mukavaa sellaista kuitenkin.  ;)


Neidille retromekko työn alla. Jätin sen kesken niskajumin takia
ja kutsuin naapurin teelle. Odottaahan tuo tuolla.. ;)


Uusin Meidän Perhe. Päiväkodin Vasu-läjä taitaa jyrätä sen,
sillä neljän lapsen monisteet on täytettävä huomiseksi.. Puuh..


Ja uunissa kakkupohja huomiselle. Menen aamulla työpaikalle
palaveriin, sieltä päiväkodille kahdeksi tunniksi keskustelemaan
lapsista ja niiden kasvatuksesta. Sen jälkeen voisin tulla kotiin 
ja ottaa pienet tirsat. Toivottavasti aikaa jää vielä kakun koristeluun
ennenkuin haen lapset kotiin. Järkkään kahdelle vanhimmalle
synttärit valmiiksi ja lähden äidin luo naisteniltaan. Sieltä iskä tulee
porukkansa kanssa meille akkoja pakoon ja juhlimaan poikia. 
Naapurin naisetkin saavat häätää omat ukkonsa lasten kanssa
tänne. Minä sitten siivoan jäljet.. Joskus..

maanantai 4. marraskuuta 2013

Kerrassaan hieno päivä!

Jonkinasteinen kaamosmasennus taitaa vaivata. Tähän asti on ollut helppo nousta ylös samaan aikaan lasten kanssa.. Siis siinä puoli yhdeksän viimeistään. Viikonloppuna aamu alkoi vasta kymmenen aikaan. Ja tänäänkin äidin pää oli verrattain jumissa aina puoleen päivään saakka.
Kun lopulta aamutoimien ja pyykinpesun ja ruuanlaiton jälkeen heräsin,  pikkuveli saapui lapsenvahdiksi.  Lähdin kaupunkiin,  pyörähdin kirpputorilla ja hain ukon töistä. Suuntasimme Specsaversille silmälaseja valitsemaan,  ja ihmeen helposti ne lopulta löytyivät. Kun kerrankin oltiin kahden liikenteessä,  päätimme käydä syömässä. Ja oikein Amarillossa.  ;) Siksi kun sieltä saa henkilökunta-alennuksen.  :D
Ja sitten vielä Motonettiin shoppailemaan.  Kotimatkalla jätin ukon anoppilaan muuraushommiin,  ja jatkoin siitä kirkonkylän postiin. Sinne oli saapunut ärsyttävän puhelinmyyjän lähettämät kaksi tablettikonetta.
Kotiinpäästyäni avasin toisen,  toinen säästetään isänpäiväksi. :P Tässä nyt omalla koneellani leikin, ukko valtasi pöytäkoneen. Sauna lämpiää ja lasten suuntana on sänky,  täytyy ukon selkää koittaa runnoa toimintakuntoon vielä saunan päälle.
Onhan tämä ihan kiva lelu,  vaikka kirjoittaminen onkin vielä erittäin hidasta. Ja onhan tällä toki helpompi selata nettikirppareita ja kangaskauppoja kuin kännykän pienellä näytöllä.
Yhdet leggingsit neidille odottavat työpöydällä ompelua, en kuitenkaan taida tänään enää jaksaa tehdä niille mitään.  Katsotaan jos huomenna töiden jälkeen riittää vielä virtaa..
Jatkankin tästä tabletin netin ihmeelliseen maailmaan.  Ja karjaisen mennessäni nuo pennut petiin.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Vapaa viikonloppu..

..niiiin pitkästä aikaa. Pöydällä on leikattuna jo tovin odottanut  tyttösen mekko, retroa tietysti. ;) Ihana vanha ruskeakukallinen kangas. Tänään otin työn alle sen ompelun, ja olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen.

Sovituskuvaa oli hiukan hankala saada, kun tyttö ei pysy paikoillaan. Vahingossa ehdin tämän napata, ennenkuin neiti taas pyörähti. ;)