tiistai 31. maaliskuuta 2015

Retro ♡

Mä oon hullaantunu retroon. Oon ollu vissii aina. ;)
Nyt kun koti on suht valmiiksi rakennettu, on ollut aikaa tässä asuessa unelmoida ja miettiä sisustusta. Mä oon aika äkkipikainen ja kun saan mielestäni hyvän idean, toteutan sen heti. Työmies ei aina innostu kun töistä tullessa huonekalut on vaihtaneet paikkaa ja lattiassa on naarmuja. Kun enhän mä jaksa odottaa kantoapua, ettei inspiraatio mee ohi, ja rehaan huonekaluja yksinäni paikasta toiseen. Jopa ton juuttaan painavan pianon oon repinyt huoneen poikki toiselle seinälle, ku mä vaan halusin sen siihen. Ja heti. :'D
No lapsia nukkui sitten yhdessä huoneessa neljä, ja eskarilainen alkoi kaivata omaa tilaa. Äitillä oli alakerrassa työhuone, joka joskus alunperin tehtiin poikien huoneeksi. Eihän se siellä uskaltaisi yksinään nukkua, joten Aappo saisi muuttaa kaveriksi. Huone vain on hyvin pieni, eikä sinne mahdu kahta sänkyä järkevästi. Nykyajan kerrossängytkin on hirmu massiivisia, ja mun kukkarolle kalliita.
Etsin netistä pienikokoista kerrossänkyä, tuloksetta. Kuvahaulla löysin ihanan vanhanaikaisen ja siron sängyn. Niitä vain ei myynnissä ollut yhtään. Huutonetissä niitä oli joskus ollut ja hinta nousi poikkeuksetta pilviin. Näytin Työmiehelle kuvaa, ja muisteli mummulan aitan vintillä nukkuneensa sellaisessa. Mutta ei sitä kiinnostanut mummulle soittaa.. ennenkuin näytin uustuotantoon otetun vastaavan sängyn hintaa..

Ja mummulasta löytyikin tämä ihanuus. Sänky on 60-luvun alusta, Työmiehen isälle aikanaan ostettu. Näitä ei kuulemma saa ikinä hävittää, sanoi Työmies. Kunto on alkuperäinen, edes maalia en viitsinyt laittaa pintaan, eikä se kaivannutkaan. 

Tuosta jatkettiin sohvan kimpussa. Inhosin meidän rakennusaikana ostettua sohvaa. Se kun oli niin massiivinen ja tönkkö, ja se oli liian helppo räjäyttää majanrakennustarpeiksi. Sohva lähti ja etsin vanhaa 'piianpenkkiä'. Eräänä iltana sain kuitenkin ahaa-elämyksen: Eevan sänky! Vanha sivustavedettävä, jonka äitini kunnosti ollessani parivuotias. Olen siinä itsekin nukkunut.
Sänky roudattiin alakertaan ja Eevalle laitettiin naapurista saatu pieni puunvärinen jatkettava sänky, joka muuten on myös 60-lukua. ;)
Tilasin Teva-peitteeltä kolme kerrosta patjoja sohvaan, ja samalla poikien kerrossänkyyn patjat. Jyskistä sohvatyynyjä, Teva-peitteeltä pari lisää ja olin tyytyväinen. Työmiehellekin kelpasi.
Tällä hetkellä on työn alla syöttötuoli. Se kun oli irronnut liimauksista ja alkoi olla hengenvaarallisessa kunnossa. Ei se olisi kaivannut kuin liimaa, mutta koska mä taas sain taas idean, ostin VIHREÄÄ maalia ja hioin tuolin Oskarin avustuksella. Nyt se on liimattu ja maalattu yhden kerran. Talossa haisee maalin käry. ;)


3 kommenttia:

  1. P.S. Mä en oo ikinä onnistunu maalaamaan mitään. Hiottua oon saanu montaki juttua, mutta maalausvaiheessa menee AINA joku pieleen. Tuo syöttötuoli onnistui ihan hyvin, varmasti siinäkin näkyy jotai kummallisuuksia maalipinnassa, mutta oon tyytyväinen. Ainaki vielä. Katotaan ku nostan sen kunnolliseen valoon! :'D

    VastaaPoista
  2. Iiks,määki rakastan retroa tosi paljon :D Omassa lapsuuden kodissa oli kans samanlainen kerros-sänky,lienee aikojen saatossa hajonnut. Ja tuo sohva tuo mieleen mummolan :D

    VastaaPoista